Sydän ja kolesteroli

Tästä puhutaan paljon, mutta mielipiteet vaihtuvat jatkuvasti.

Kaikki se mitä seuraavilla sivuilla esitän, on maa tulkintaani eri lähteistä. En ole lääkäri enkä pyri antamaan lääkinnällisiä ohjeita.

Kolesteroli on steroideihin kuuluva tyydyttymätön, rengasrakenteinen, veteen liukenematon kiteinen alkoholi.

Kolesterolin tehtävä

  • välttämätön kaikissa kudoksissa, varsinkin rasvakudoksissa, hermoissa, maksassa ja munuaisissa.
  • useiden kortikoidihormonien esiaste; - progestageenit, estrogeenit, androgeenit, glukokortikoidit, mineralokortikoidit ja D-vitamiini
  • sappihappojen esiaste

Kolesterolia saadaan

  • ravinnon mukana (liha, kala, muna)
  • maksa syntetisoi

Kolesterolin vaellus elimistössä


Ravinnon mukana tukeva kolesteroli käyttäytyy kuten rasva yleensä. Veteen liukenemattomana se on kuljetettava jollakin tavalla maksaan, josta sen jakelu koko elimistöön tapahtuu. Rasvojen (lipidien) liukenemattomuuden takia tarvitaan sappihappoja, jotka ovat maksan tuottamia detergenttejä (saippuoita). Suolen pinnalta rasvat pakataan proteiinikuoreen (kuljetin), jolloin saadaan suhteellisen suuria kylomikroneiksi kutsuttuja pallosia. Nämä kuljetetaan porttilaskimoa pitkin maksaan.

Maksassa rasvat ja kolesteroli puretaan kylomikroneista ja pakataan tarpeen mukaan uudestaan proteiinivaippaan, jolloin niitä kutsutaan VLDL:ksi (Very Low Density Lipoprotein). Proteiinivaippaa eli apoproteiinia tarvitaan aina kun rasvamolekyylejä kuljetetaan veressä. VLDL sisältää runsaasti triglyserideja (eli perinteistä rasvaa, possunihraa) sekä kolesterolia ja pienempiä määriä monimutkaisempia lipidejä. Nämä kuljetetaan elimistöön, jossa aluksi triglyseridejä pakataan rasvasoluihin. Partikkeli kevenee tämän toimenpiteen seurauksena ja saa nimen LDL (Low Density Lipoprotein). Tässä kolesterolin osuus on jo huomattava ja sen pitoisuutta mitataan yleisesti laboratoriossa. LDL siirtää tarpeen mukaan kolesterolia ja jäljellä olevia rasvoja kohteisiin, jossa niitä tarvitaan. Tällaiset paikat ovat mm ne missä korjataan vaurioita, synnytetään uusia soluja jne. Kolesteroli on välttämätön osa kaikkien solujen kalvossa.

Kun solut hajaantuvat ja vaurioitunutta kudosta puretaan, kolesteroli pitää tuoda takaisin maksaan. Se pakataan jälleen proteiinivaippaan, jolloin saadaan vesiliukoinen partikkeli HDL (High Density Lipoprotein). Kun tarkastellaan kolesterolin vaarallisuutta, niin seurataan sekä kokonaiskolesterolia että LDL-kolesterolia. Kokonaiskolesteroli ei kerro koko totuutta, koska mittauksessa on mukana palaava HDL-kolesteroli. On ymmärretty, että nimenomaan palaavan kolesterolin määrä on ratkaisevan tärkeä sydän- ja verisuonitautien synnyn välttämiseen.

Sepelvaltimotaudin syntymekanismit


En ole lääkäri, mutta olen muodostanut oman näkemykseni siitä mitä tapahtuu.

Kolesteroli ei ole ensisijainen syy sepelvaltimon ahtautumiseen. Se tulee vasta sitten kuvaan, kun vaurio sepelvaltimossa on jo tapahtunut. Primäärinen syy on korkean verenpaineen aiheuttama verisuonikudosta suonittavan verkon vaurioituminen. Jokaisesta valtimon haarakohdasta lähtee pieni verisuoni valtimoseinän sisään. Kun verenapine litistää suonen, veri ei pääse kulkemaan. Seurauksena on ahtauma suonen suulle. Se aiheuttaa valtimon seinämän sisällä kudosvaurion ravinteiden puutteessa. Valtimon endoteelikerros pysyy ehjänä koska se saa tarvitsemana ravinteet ja hapen suoraan ohi virtaavasta valtimoverestä.

Vauriokohta lähettää veren mukana liikkeelle sytokiineja, jotka houkuttelevat paikalle korjaustyöryhmän. Sen seurauksena siirretään LDL-partikkelista kolesterolia vauriokohtaan syntyville arpikudossoluille sekä muodostuneeseenkuolioon. Kolesteroli kuljetetaan suoraan endoteelisolujen väleistä. Tällä tavalla muodostuu vähitellen pintasolukon alle kolesterolikeräytymä. Kun paikan ravinnehuolto on edelleen huonossa jamassa, kasvava kolesteroliplakki laajenee. Myöhemmässä vaikeessa plakki kerää myös itseensä kalkkia. Kun jossakin vaiheessa kovassa rasituksessa endoteelisolukko repeää eikä enää pysty pitämään suonen pintaa ehjänä, vauriokohta paljastuu. Siihen kerääntyy hyvin nopeasti tromboplasteja ja syntyy hyytymä. On syntynyt verisuonitukos eli infarkti.

Primäärinen syy plakin muodostumiselle on siis korkean verenpaineen aiheuttama epätasapaino valtimon ravinnon saannissa. Tämä mekanismi selittää sen MIKSI plakki syntyy aina valtimon haarautumiskohtaan. Samalla mekanismilla syntyy plakkeja ja tukoksia kaikkialle. Tärkeimmät kohdat ovat vasta-aortan haarautumiskohta reisivaltimoiksi sekä aivoihin verta tuovan valtimon haarautumiskohdat kaulan alueella.

Elimistössä muhivan minkä tahansa infektion seurauksena syntyneet sytokiinit pahentavat tilannetta. Esimerkiksi hitamattomat ja mätivät hampaanjuuret ovat riskitekijä. Monet bakteerit ovat vielä pahempia. Esimerkiksi keuhkoklamydia tappaa jopa nuoria urheilijoita aiheuttamalla voimakkaan reaktion elimistössä. Tulehdukset kannattaa hoitaa asiallisesti.

Sepelvaltimotaudin estäminen


Ei ole tiedossa voidaanko kovettumien syntyä kokonaan estää. Plakkien esiintyminen alkaa jo nuorena, vaikka se ei millään tavalla häiritse sydämen toimintaa. Riskitekijät tunnetaan hyvin
  • korkea kolesteroli
  • korkea verenpaine
  • tupakointi
  • vähäinen liikunta
  • omega-3-rasvahappojen puute ravinnosta
  • vältetään tulehduskipulääkkeitä
Pohjois-Karjala-tutkimuksessa on todettu, että ihmisten elinikäodote on pisimmillaan kun kolesteroli on välillä 5-7 mmol/l. Nykykäsityksen mukaan alle 5 mmol/l on turvallista. Jos sairastaa diabetesta, arvon pitää olla vielä alempi. Kolesterolin määrä on riippuvainen geeneistä ja ravinnosta. Jos ihmisellä on geenivirhe sopivassa paikassa, puhutaan familiaarisesta hyperkoleterolemiasta. Korkeaan kolesteroliin ei silloin voi juurikaan vaikuttaa elämäntavoilla, vaan liiallinen synteesi maksassa vaimennetaan statiinilla. Normaalin ihmisen kolesteroliarvot pysyvät kurissa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, liikunnalla, kalaöljyllä tai kalanmaksaöljyllä sekä pienellä määrällä alkoholia. Kun näillä samoilla tekijöillä on myös lisäävä vaikutus hyvään HDL-kolesteroliin, niitä kannattaa noudattaa. On muistettava, että jos HDL-kolesterolin arvo lähestyy 2 mmol/l, kokonaiskolesteroli voi olla 6-6,5 mmol/l ilman vaaraa. Tämä on oma mielipiteeni.

Korkea verenpaine on useimmin oire jostakin. Syyt on hoidettava pois. Taustalla voi olla lihavuus, liiallinen suolan käyttö sekä kaliumin ja magnesiumin puute, liikunnan puute, juoksevien rasvojen puute ruokavaliosta, tupakointi tai arginiinin saannin vähäisyys. Suomalaisten perisyntinä on ollut iät kaiket liiallinen suolan käyttö. Verenpaine laskee automaattisesti jos suolan käyttöä vähennetään tuntuvasti ja osa natriumista korvataan kaliumilla ja magnesiumilla. Se tarkoittaa, että tavallisen pöytäsuolan sijasta käytetään mineraalisuolaa.

Tupakointi on niin tunnettu vaaratekijä, ettei siitä paljon kannata puhua. Se on arkielämässä kohtaamistamme vaarallisista kemikaaleista ylivoimaisesti vaarallisin. Se aiheuttaa koko elimistössä tulehdustilan, käynnistää vaurioitten korjaamisreaktion, ylikompensoi sen tarpeen ja aiheuttaa vääriä reaktioita koko elimistössä. Se kiihdyttää sydän- ja verisuonitaudin kehittymistä voimakkaammin kuin mikään muu käyttämämme aine arkipäivässä.

Vähäinen liikunta lisää verenpainetta, laskee HDL-kolesterolin arvoa, altistaa lihomiselle, joka nostaa LDL-kolesterolia. Ja mikä pahinta, se veltostuttaa sydäntä ja vähentää siten toiminnan marginaalia sepelvaltimotaudin ilmetessä. Kuolemanriski lisääntyy.

Kalaöljyjen merkitys on tunnustettu lääkärien keskuudessa yksimielisesti. Niiden sisältämä omega-3 rasvahappo osallistuu syklo-oksyygenaasientsyymin kautta prostaglandiinien synteesiin. Syntyvä hyvä prostaglandiini hillitsee tulehduksia ja vähentää veren hyytymistaipumusta.

Statiinien käytöstä koko kansan lääkinnässä on puhuttu paljon ja siitä ollaan eri mieltä. On aivan ilmeistä, että statiineista hyötyy vain noin 5% sen käyttäjistä. Riskitekijöiden kartoituksella voitaisiin lopettaa turha lääkitys. Toistaiseksi ei ole riittävää tietoa siitä KETKÄ tarvitsevat ehdottomasti lääkitystä. Varmuuden vuoksi lääkitään kaikki, joiden kolesteroli on yli 5 mmol/l. Se ei ole kansantaloudellisesti oikein. Lisäksi kun ajatellaan kolesterolin tärkeää tehtävää elimistössä, sen väkivaltainen vähentäminen aiheuttaa vakaviakin oireita. Olisi tarkkaan harkittava hyödyt ja haitat ennenkuin lääkitykseen ryhdytään.

Se mikä unohdetaan täysin, on antibioottien merkitys. Luulen, että antibioottien käytön lisääntymisellä on ollut merkitystä sydänkuolemien vähenemiselle. On viitteitä siitä, että infarktin jälkihoitona antibiootti toimii hyvin VAIKKA se on vastoin käypähoitosuositusta. Tämä merkitsis sitä, että infarktin laukaisijana saattaa olla myös bakteeritulehdus. Toipuminen nopeutuu kun tulehdus on hoidettu.