Ruokavalio - rasvasota

Isoisäni söi possunihraa kaksin käsin, mutta ei lihonut. Olen ikäni ihmetellyt miksi. Isoäiti sanoi, että hän oli tyypillinen läpipaskuri!

Kaikki se mitä seuraavilla sivuilla esitän, on maa tulkintaani eri lähteistä. En ole lääkäri enkä pyri antamaan lääkinnällisiä ohjeita.

Sanotaan, että ylipaino on kansamme perussynti. Jos näin on, se on myös koko läntisen maailman perussynti. Kaiken aikaa riidellään siitä miksi näin on. Kukaan ei huomaa, että ratkaisu on nenämme edessä. Sitä vaan ei tunnusteta!
Nykyinen ruokavaliosuositus perustuu amerikkalaisen asiantuntijaraadin äänestystulokseen takavuosilta.On pakko todeta, että se on ollut yksi murheellisimmista äänestyksistä läntisessä maailmassa. Suosituksen mukaan päivän energiansaannista 60% tulee hiilihydraateista, 25% rasvasta ja 15% proteiineista. Mietitäänpä onko se ihan oikein!

Ruokahalu ja nälkä


Nälän tunnetta ja ruokahalua säätelevät muutamat peptidihormonit.

Wikipediassa kerrotaan, että mahalaukun limakalvolta erittyvä greliini kiihdyttää mahalaukun tyhjenemistä ja kiihdyttää ruokahalua. Samalla se stimuloi kasvuhormonin erittymistä, jolla on merkitystä ihmisen kasvuvaiheessa. Se vähentää rasvan käyttöä energialähteenä ja lisää rasvakudoksen määrää.

Leptiini taas on rasvakudoksen erittämä hormoni, joka säätelee ruokahalua ja elimistön energiankäyttöä. Se kertoo hypotalamuksen kautta aivoille varastorasvan määrästä. Kun rasvavarasto vähenee, leptiini lisääntyy ja näläntunne ilmenee. Kun varastorasva lisääntyy, leptiinin määrä kasvaa ja ruokahalu vähenee.

Näyttää siltä, että länsimaisen runsaan ruokatarjonnan edessä elävän ihmisen säätely on mennyt sijoiltaan. Siihen on luonnollisesti syyllinen. Syy on ravinnon laadussa. Suosituksen mukaan suurin osa ravinnosta tulee koostua hiilihydraateista. Suositellaan, että niiden tulisi olla ns hitaita hiilihydraatteja eli tärkkelystä leivästä, perunoista jne. Varsinaista sokeria tulisi välttää. Mutta kun on suositeltu siirtymistä kevyempii tuotteisiin, jossa ei ole rasvaa tai rasvaa on vain vähän, maun takia on käytettävä jotakin muuta ja se on sokeri. Esimerkiksi makkaroissa käytetään yleisesti maitojauhoa, viljaa, joka lisää hiilihydraatin määrää.

Sokeri on nopeasti hyödynnettävä ravintoaine. Se hujahtaa suolesta nopeasti ja maksan kautta elimistöön glukoosina käytettäväksi. Kun sokeri on käytetty, tulee nälkä. Jos ruoka on hidasta hiilihydraattia, mahalaukku tyhjenee nopeasti, koska sillä ei ole happoa puskuroivaa ominaisuutta. Mahalaukku tyhjenee ja greliini ilmoittaa että täydennystä on saatava eli on nälkä. On pakko syödä pikkunälkään välipalaa. Suositus onkin, että syödään lyhyin väliajoin jotakin. Nälkä ei saa olla. Näin tullaan syöneeksi kaloreita yli elimistön kulutuksen.

Fakta: Jos syödään hiilihydraatteja enemmän kuin elimistö kuluttaa, loppu muutetaan rasvaksi ja siirretään rasvasoluihin. Ihminen lihoo.

Elimistössä on hiilihydraattivarastoja. Tavallisella ihmisellä ne ovat täynnä tai ne ovat helposti täytettävissä. Vasta voimakkaan rasituksen aikana hiilihydraattivarastoja kulutetaan. Maratonjuoksija kuluttaa varastot loppuun helposti. Normaalilla ihmisellä hiilihydraatteja ei siis käytetä juurikaan muuhun kuin elimistön energiankulutukseen. Jos me syömme ravintoa, jossa on pääasiassa hiilihydraatteja, meillä on usein nälkä ja kun tottelemme elimistöä, me lihomme. Se vähäinen osa ravinnossa olevasta rasvasta siirretään samantien rasvakudoksiin. Leptiinin hillitsevä vaikutus ruokahaluun peittyy.

Entäpä jos muutamme ruoan koostumusta? Mitä tapahtuu, jos vähennämme reippaasti hiilihydraattien määrää ja lisäämme eritoten proteiinin osuutta ja jonkin verran rasvaa. Me tiedämme, että proteiini ja rasva hidastavat mahalaukun tyhjenemistä. Proteiinin puskurointiominaisuudet hillitsevät suolahapon vaikutusta ja mahalaukun pH laskee hitaasti. Mahan sisällön on muututtava happameksi jotta seinämästä erittyvä pepsiini kykenisi pilkkomaan proteiineja. Mahalaukun tyhjenemisen venyminen merkitsee sitä, että näläntunne viivästyy. Uutena havaintona on löydetty peptidihormoni, joka muodostuu proteiinin läsnäolosta ohutsuolesta. Se kertoo aivoille, että on täysinäinen olo, ei lisää ruokaa, ei pitkään aikaan.

Proteiinien energiasisältö on murto-osa hiilihydraattien energiasisällöstä. Rasvalla se on taas kolmanneksen suurempi kuin hiilihydraateilla. Kun rasva aiheuttaa nopeammin kylläisuyyden tunteen, mahalaukkua ei täytetä samalla tavalla kuin runsashiilihydraattisella ruoalla. Lisäksi tästä seuraa, että sisäänotettujen kaloreitten määrä vähenee. Kun hiilihydraatteja on reippaasti vähemmän kuin kulutus, rasvaa on muutettava glukoosiksi. Jos sisäänotettu rasvamäärä ei riitä kattamaan siitä tuotettua glukoosia, mennään rasvasoluihin hakemaan rasvaa. Ihminen laihtuu. Proteiinien merkitys energian tuotannolle on vähäinen. Periaatteessa elimistö käyttää varannot tietyssä järjestyksessä: hiilihydraatit -> rasvat -> proteiinit. Ravinnon proteiineja käytetään korvaamaan elimistössä tapahtuvaa vajenemista. Energiantuottoon ne eivät ehdi.

Mitä elimistössä tapahtuu kun siirrytään vähähiilihydraattiseen ruokavalioon?


Monet kertovat, että alituinen väsymys katoaa. Ihminen saa lisää toimintatarmoa ja tuntee olonsa hyväksi. Nälkä on harvinainen ilmiö. Paino putoaa ilman ponnisteluja tasaisesti ja asettuu paikalleen kun riittävästi rasvaa on poltettu. Pitää ottaa huomioon, että lihavalla ihmisellä ylipainon takia on kulutus suurempi kuin laihalla. Kun kulutus kohtaa energiansaannin, paino asettuu paikalleen.

Mitä tapahtuu testeissä?

  • Jos ihmisellä on ollut ylipainon takia korkea verenpaine, se laskee.
  • Jos kolesteroli on ollut korkea, se laskee
  • Jos insuliini on menettänyt tehoaan, se palautuu (II-tyypin diabetes)
Jos vähähiilihydraattiseen ruokavalioon lisätään vielä riittävä liikunta, niin ihminen alkaa olla normaalin terve ja hyvinvoiva.

Jokainen, joka on lopettanut tupakoinnin, tietää, että nälkä lisääntyy, josta seuraa ylipaino. Jos samalla siirrytään vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ja lisätään hyötyliikuntaa, paino ei nouse. Monella elämäntavan muutos saattaa silti olla liikaa! :-)

Internetistä suosittelen tutkittavaksi seuraavia:
http://koti.mbnet.fi/lowcarb/hiilari1.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Heikkil%C3%A4_(ortopedi)
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0203/3.htm
http://www.studio55.fi/artikkeli/887291/

Pohjois-Karjala-projekti

Paljon keskusteltu projekti tuotti tulokseksi selkeästi alentuneen sydänkuolleisuuden. Kuitenkaan tulosten tulkita  ei selviä ilman kritiikkiä. Samaan aikaan sydänkuolleisuus laski koko maassa. Olen sitä mieltä, että sydänkuolemien laskua ei voi selittää ruokavalion muutoksella pelkästään. Samaan aikaan tapahtui paljon muutakin, jolla saattaa olla merkittävämpi vaikutus. Yleinen terveydenhuolto parantui, antibioottien käyttö lisääntyi, keskiolut vapautui ruokakauppoihin jne. Hammashuolto parantui samaan aikaan. Muutoksia oli paljon eikä niiden merkitystä ole otettu huomioon.