Selkärankareuma

Selkärankareuma, selkäreuma kuuluu reumatautien ryhmään

Kaikki se mitä seuraavilla sivuilla esitän, on omaa tulkintaani eri lähteistä. En ole lääkäri enkä pyri antamaan lääkinnällisiä ohjeita.

Sairastan itse selkäreumaa ja siksi otin tämän kotisivulleni.

Selkärankareuma tunnetaan monilla nimillä kuten spondyloiva artriitti, spondylartiitti, morbus Bechterew, Bechterewin tauti. Kyseinen lääkäri diagnosoi taudin ensimmäisenä ja sai nimensä taudin historiaan. Reumataudit ovat autoimmuunisairauksia, jossa elimistö hyökkää jonkun elimistössä sijaitsevan kohteen kimppuun.

Tauti on moni-ilmeinen kuten reumataudit yleensä. Se on reumataudeista ehkä lievin. Tauti alkaa yleensä aikaisin nuoruudessa, aikuistuessa. Taudin syy on epäselvä, mutta siihen liittyviä tekijöitä tunnetaan. Noin 85 % kantaa altistavaa hLa B27-antigeeniä (human Leucosyte antigen B27). Taudin alkamiseen liittyy yleisesti reipas suolistotulehdus. Arvellaan, että se laukaisisi autoimmuunisairauden. Ensimmäinen oire taudin alkamisesta on selkäkipu, joka kestää itsepintaisesti pitkään. Selkärangan molemmilla puolilla olevat lihakset tulehtuvat ja aiheuttavat kiputilan ja selvän jäykkyyden. Reumaattinen kipu alkaa tyypillisesti tietystä kohdasta. Minulla kipu oli yläselässä lapaluiden välissä.

Selkäreuman diagnoosi


On ensin sanottava, että terveyskeskuslääkäri ei tee diagnoosia. Potilaan sinnikkyydestä riippuu, pääseekö hän reumalääkärille, joka diagnoosin tekee. Yleensä selkäsärkyä ja muita oireita poteva ihminen ei itse edes tiedä mistä on kysymys. Siitä syystä hän ei kykene johdattelemaan lääkäriä löytämään tautia. Diagnoosi voikin venyä jopa kymmeniä vuosia. Sain itse ensimmäiset pahat seläkivut noin 15 vuotiaana. Diagnoosi tehtiin kun olin muutaman vuoden alle 50.

Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan sekä selkärangan nikamien muutoksiin. Kuten nimikin kertoo, tauti on spondyloiva eli se rakentaa luusiltoja nikamien väliin ja jäykistää selkärankaa. Nikamien välissä oleva rusto madaltuu aluksi ja tulehdus auttaa seuraavan vaiheen muutoksia. Luusillat muodostuvat nikaman molemmille puolille, jolloin nikamaväli jäykistyy. Muutoksia ei näe kunnolla taudin alkuvaiheessa, mutta magneettikuvassa muutokset näkyvät paremmin. Luusiltojen muodostuminen ei ole pelkästään selkärankareuman ansiota, joten täytyy löytää muita oireita. Tauti on henkilöstä riippuen  eri asteinen ja ilmenemismuodot vaihtelevat suurestikin.

Selkäkivut voi sekoittaa iskiaskipuihin. Iskiaskipu voi ilmaantua milloin hyvänsä ja se säteilee tyypillisesti jalkoihin. Se paranee tulehduskipulääkkeillä noin viikossa. Tulehduksellinen reumakipu kestää sensijaan kuukausia, on poissa pitkään ja uusii ja menee ja uusii. Tyypilliistä reumakivuille on niiden ajoittuminen aamuyöhön. Kipu hellittää kun pääsee liikkeelle. Reumakipua ei saa sekoittaa myöskään lihaskramppiin eli noidannuoleen. Se on äkillinen kramppi, joka on hyvin kivulias.

Itse olen kirjannut muita oireita:
  • silmien värikalvon tulehdus - iriitti
  • rustojen tulehtuminen rintakehässä
  • jänteiden tulehtuminen
  • sylkirauhasten tulehtuminen, kuiva suu
  • eturauhasen tulehtuminen
  • suoliston tulehdus
  • aftojen ilmestyminen suoisto-oireiden aikana
  • nivelten kivut, jotka vaihtavat nivelistä toiseen
  • väsyminen, joka saattaa olla voimakasta
  • hemoglobiinin lasku
Näistä eritoten iriitti on tyypillinen. Selkärankareuman arvelun esittääkin usein silmälääkäri. Tauti on jaksottainen. Pitkätkin rauhalliset jaksot päättyvät voimakkaaseen tulehdusjaksoon. Jos tulehduksia ei hoideta, kipujakso kestää usein kuukausia. Tulehdus voidaan katkaista lääkityksellä kunnes tulehdus on rauhoittunut.

Laboratoriokokeissa tauti ei juurikaan näy. Senkka (lasko, La) ja c-RP ovat koholla. Aktiivisessa vaiheessa senkka voi olla 40-50 ja c-RP samoissa lukemissa. Reumatekijää ei yleensä muodostu.

Taudin kulku

Tulehdus runtelee pahimmin selkärankaa. Vuosien aikana selkäranka jäykistuu, jolloin nähdään tyypilliset muutokset. Alaselän notko häviää ja yläselän kaarevuus lisääntyy. Seistessä ei taivu niin paljon, että seinää vasten seistessä takaraivo  koskettaisi seinää. Jäykistymisestä johtuu myös sormien jääminen kauaksi lattiasta taivutettaessa selkää eteenpäin. Nivelten vauriot ovat yksilöllisiä. Monilla potilailla ei vaurioita synny lainkaan, joillakin isot nivelet ovat vaikeuksissa, joillakin taas sorminivelet vaurioituvat. Rintakehän rustojen tulehtuminen aiheuttaa luutumista, jolloin keuhkojen vitaalitilavuus pienenee. Tätä vastaan voi taistella pitämällä rintakehän lihakset kunnossa harjoittelemalla. Suolisto-oireet vaihtelevat, mutta tauti aiheuttaa yleisen herkkyyden, kiputiloja ja kiihtynyttä toimintaa. Ravinnolla on merkitystä. Yksilölliset erot ovat suuret ja kannattaa kokeilla mikä tuntuu parhaalta. Rauhasten tulehdukselle ei kannata tehdä mitään. Niille ei koidu vaurioita.

Taudin hoito


Tulehduksellisessa vaiheessa potilaalle syötetään tulehduskipulääkkeitä (Burana, Arthrotec), jotka vähentävät tulehduksen aiheuttamaa kipua. Tautia se ei paranna. Lisäksi tulehduskipulääkkeillä on haittavaikutuksia. Ne tuhoavat vähitellen munuaisia ja aiheuttavat verenpaineen nousua. Niillä on sydäntautia myötävaikuttava vaikutus. Sulfasalatsiini ja metotreksaatti hillitsevät immuunipuolustusta, mutta niiden tehosta ei ole hyvää kuvaa. Sulfasalatsiini saattaa aiheuttaa ripulia, joka voi olla vaikea. Kortisoni tehoaa tautiin hyvin, mutta sen sivuvaikutusten takia en suosittelisi sitä. Biologisia lääkkeitä, kuten esimerkiksi TNF-salpaajia voidaan käyttää kun muut lääkkeet eivät tehoa.

Lääkehoidon ohella fysioterapia ja monipuolinen liikunta ovat äärimmäisen tärkeitä. Selän ja niskan jäykistyminen on estettävä. Kivut eivät estä liikkumista, mutta se voi olla hankalaa. Itse olen käyttänyt tavallisia kipulääkkeitä (Panadol, Panacod) vaihtoehtona. Kun pääsee liikkeelle, kivut väistyvät. Liikkumisen pitää olla monipuolista, halonhakkuusta perunankaivuuseen! Lumenluontikin on hyvää liikkumista.

Tauti ja ruokavalio


Monet kertovat saavansa apua välttämällä joitakin ruoka.aineita tai käyttämällä toisia. Ainakin kala, kalaöljy (omega3), vaalea liha ja tietyt vihannekset lievittävät. Uskon, että ruokavaliolla on vaikutusta bakteeriflooraan ja sitä kautta taudin aktiivisuuteen. Vähähiilihydraattinen ruokavalio on eduksi. Pitää välttää sokeria ja tärkkelyspitoisia ruoka-aineita (peruna, vaaleat leivät). Laihtua ei saa. Itse koin pahan takaiskun laihduttaessani parikymmentä kiloa. Kalaöljyn syönnin pitää olla jokapäiväistä. Omega-3 on hyvälaatuisten prostaglandiinien lähde ja ne lieveittävät tulehdusta. Itse käytän kattavaa vitamiinilisää, magnesiumia ja sinkkiä.